Historia

Haukiputaalla alettiin kokoontua partion merkeissä 1950-luvulla Martinniemessä. Rauma-Repola tuki partiolaisia antamalla toimintaan tiloja. Helmikuussa 1956 perustettiin Niemen Vilkkaat lippukunta, jonka ensimmäinen lippukunnanjohtaja oli Pauli Jussila. Tytöt perustivat vanavedessä oman partiolippukuntansa Martin Tytöt, jonka ensimmäisenä lippukunnanjohtajana oli Laila Jussila.

Partiotoiminta hiipui vuosien myötä, kunnes 1960-luvulla lippukunta virkosi ja toiminta alkoi siirtyä kohti Haukiputaan keskustaa.

Toiminta käynnistettiin uudelleen vuosien tauon jälkeen vuonna 1973 perustamalla uusi lippukunta. Lippukunnasta tuli poikien ja tyttöjen yhteislippukunta Putaan Vilkkaat.

1990-luvun puolivälin tienoilla partiotoiminta Haukiputaalla oli jälleen hiipumaisillaan johtajapulan vuoksi. Pohjois-Pohjanmaan partiopiirin hallituksen jäsen Tiina Tienhaara toimi Putaan Vilkkaiden kummina piirihallituksessa ja auttoikin lippukuntaa järjestämään kesäleirin, jonka tarkoituksena oli elvyttää Putaan Vilkkaiden toimintaa ja rekrytä johtajistoa. Leirin järjestäminen onnistui hienosti ja partiotoiminta Haukiputaalla virkosi uudelleen. Vuodesta 1996 alkaen Tiina Tienhaara on toiminut Putaan Vilkkaiden lippukunnanjohtajana. Uusi lippukunnanjohtaja valittiin vuonna 2020.

Lippu ja tunnus

Partiolainen Liisa ”Tero” Paavola suunnitteli Putaan Vilkkaiden merkin vuonna 1974. Merkistä kehittyi myös lippumme.

Lippu on väriltään sinivalkoinen, kuten kunnan, maakunnan ja Suomen liput. Lipussa on ristikkäin valkealla kirjaillut hylkeenpyyntikeihään kärjet. Lippu valmistui 1988, jonka jälkeen lippuun suunniteltiin vielä kärkimerkki, joksi valittiin Pohjois-Pohjanmaan Partiopiirin tunnus. Lippu naulattiin ja vihittiin Haukiputaan seurakuntatalolla ja kirkossa 30.9.1989. Lippu naulattiin 15 naulalla. Naulojen lukumäärä symbolisoi Putaan Vilkkaiden toimintavuosia 1974-1989. Lipun tehtävänä on kulkea edellä tietä näyttäen. Sukupolvien vaihtuessa lippu merkitsee jatkuvuutta ja osoittaa tietä. Partiolippu kutsuu siihen mikä on hyvää, totta ja oikeaa.

Vuonna 2013 teetettiin lippukunnan merkin ja lipun pohjalta lippukuntatunnus partiopaitaan vuosien suunnittelun jälkeen. Merkin puuhanaisena toimi Juulia ”Julle” Kehus.

Partiokolon historiikki (KiviKolo)

Kertojana Ahti Markus (83 vuotta) Haukiputaalta. Kirjattiin ylös kolon rakennustyömaalla 27.8.1998. Paikalla lisäksi Veikko ja Laura Venäläinen sekä Päivi Hyvönen, joka toimi kirjurina.

Hirsikehikon rakennusvuosi lienee 1909, koska sen rakennuspaikkaa koskeva maanvuokrasopimus Haukiputaan jakokunnan Kaarlo Hällforsin kesken oli allekirjoitettu 28.10.1908. Vuokraaminen on tapahtunut Venäjän vallan aikana.

Kämppä on alunperin rakennettu Isoniemellä sijainneiden huviloiden yhteiskäyttöön. Huviloiden omistajia ovat olleet ainakin Hällforsit, Sundströmit (omistivat naulatehtaan Oulussa) ja Reinilät (pormestari Reinilä). Myöhemmässä vaiheessa Santaholma lienee ostanut huvilat omistukseensa.

Maanvuokraussopimus oli alunperin tehty 50 vuodeksi ja vuokra-aika täyttyi 28.10.1958.Neuvotteluja oli kuulemma jakokunnan ja kämpän omistajan kesken käyty myöskin vuokrasopimuksen voimassaolon jatkamisesta, mutta asiaa ei ollut koskaan saatettu loppuun.

Kun vuokra-aika sitten loppui kämppä tuli maanomistajien, eli jakokunnan omistukseen.

1950-1960-lukujen vaihteessa kämppä oli silloisten haukiputaalaisten partiolaisten Niemen Vilkkaiden käytössä Rauma-Repolan myötävaikutuksella. Partiolaiset olivat kuulemma myyneet kämpällä lämmintä mehua hiihtäjille.

Ahti Markus muisteli myöskin, että oululaiset partiolaiset olisivat käyttäneet kämppää jo 1930-luvulla (joitakin Vilmin poikia, jotka omistavat sähköalan liikkeen).

Myöhempänä aikana kun Haukiputaan seurakunta vuokrasi Isoniemen maa-alueen Haukiputaan jakokunnalta, kämppä siirtyi seurakunnan omistukseen.

Vuonna 1998 Haukiputaan seurakunnan päätöksellä kämppä luovutettiin Partiolippukunta Putaan Vilkkaiden omistukseen siirrettäväksi lippukunnan osoittamalle paikalle, joka on Kellon Kiviniemen kalasatamassa.

Juhlaleirit

2013 Tagametsa Virossa (40-vuotisjuhlaleiri)

2019 Englanninleiri (46-vuotisjuhlaleiri)